Erityisen pienet vieheet ovat tehokkaita tietyissä olosuhteissa. Jos kalat ovat pieniä, arkoja tai heikolla syönnillä, pienikokoinen UL- eli Ultra Light -viehe on kokeilemisen arvoinen.
RAPALA SEASONS – Kalastajan vuosikello, loppusyksy
Kohdekala: Kuha (järvi)
Kausi: Loppusyksy jäiden tuloon asti
Rapala Seasons – Kalastajan Vuosikello (www.kireiteitasiimoja.fi/kalastajan_vuosikello) osoittaa ”Loppusyksyä”. Kuhan kalastus on muuttunut haasteelliseksi ja lämmintä vaatetusta edellyttäväksi. Useana vuonna tässä vaiheessa pohjoinen ilmavirtaus tuo lumipeitteen maahan joka yleensä ei jää pysyväksi. Matkaveneilijät ovat nostaneet paattinsa jo kuiville maille joten sisävesillä voi nauttia luonnon rauhasta. Juuri silloin kun kalastus vaikeutuu ja olosuhteet muuttuvat vaativiksi, onnistumiset tuntuvat paremmilta kuin koskaan ja niitä kelpaa muistella.
Kauden tunnusmerkit
-lehtipuut ovat pudottaneet lehtensä lähes kokonaan ja ruska on päättymässä
-mahdollisesti maa saa väliaikaisen lumipeitteen ja on aika vaihtaa talvirenkaat autoon
-aamusumut ovat yleisiä
-jaksoon sisältyy järvivesien isokierto jossa pinta- ja pohjavesi sekoittuvat
-pintaveden lämpötila selkävesillä on jakson alussa 7 C astetta ja jakson lopussa järvet jäätyvät
Kaudelle tyypillistä
-päivän pituus lyhenee vauhdilla ja valo veden alla vähenee
-vaihtolämpöisinä otuksina kuhat ovat liikkeiltään kankeita kylmässä vedessä
-kuhien aktiivisuus vaihtelee melkoisesti päivästä toiseen
-jakson loppua kohti siirrytään mietoliikkeisiin vieheisiin ja verkkaiseen uittoon
Mistä kuhat löytyvät
Valon nopea väheneminen passivoi kuhia mutta toisaalta talven varalle pitäisi syödä. Kuhat ovat siirtymässä tai siirtyneet talvehtimispaikoilleen. Yleensä ne löytyvät syvemmästä vedestä kuin aiemmilla Rapala Seasons -jaksoilla. Järvestä riippuen kalojen olinpaikat vaihtelevat. Isoilla järvillä kuhat tapaa yleensä paikasta jossa niille on tarjolla saaliskaloja ja oleskelusyvyyden läheltä löytyy huomattavasti syvempää vettä.
Tähän jaksoon osuu myös muikun kutuaika joka joillain järvillä tarjoaa myös kuhille helppoa ravintoa. Joten kuhat saattavat löytyä ajoittain myös muikun kutualueelta.
Heittokalastus- ja vertikaalijigaus
Kaikissa jigausmuodoissa (heitto-, vertikaali- ja drop shot -jigaus, vaappujigaus, jne.) viehe saa liikkua keskimäärin hitaammin kuin lämpimässä vedessä. Vaihtolämpöisenä eläimenä kuhan liikkeet alkavat olla jäykkiä alle seitsemän asteisessa vedessä. Lämpimän veden aikaiset agressiiviset puraisut ovat vaihtumassa jigin huomaamattomiin imaisuihin. Usein kuhan tärpin huomaa vavan päässä lisääntyneenä painona, ilman minkäänlaista tärpistä kertovaa täräystä.
Heittojigauksessa jigipään valinta korostuu, sillä liian painava, nopeasti vajoava pää ei toimi näissä olosuhteissa. Viimeistään tässä vaiheessa kautta kannattaa kokeilla drop shot- eli pohjapainojigausta, jolla jigiä voi roikuttaa paikoillaan pitkiäkin aikoja tai vertikaalijigausta. Yleissääntönä voidaan pitää että kuhat tavoittaa pohjan läheltä kalastettaessa kovilta tai kovahkoilta pohjanlaaduilta (esim. kova savipohja).
Kauden loppua kohti korostuu aktiivisten kuhien etsiminen. Vaikka luotain näyttää että paikalla on kuhia, ne saattavat maata pohjan läheisyydessä täysin passiivisia. Mikäli tiedossa on useita kuhien oleskelualueita, niitä kannattaa käydä kohtuullisella temmolla läpi jämähtämättä yhteen paikkaan liian pitkäksi aikaa. Aktiivinen kuha kyllä ilmoittaa olemassaolostaan, mikäli tarjous on sen mielestä riittävän houkutteleva. Toisaalta valtavia matkoja ei kannata ajaa sillä kalastuspäivien pituus alkaa olla minimissään.
Jakson alkupuolella toimivat myös eläväliikkeiset vieheet mikäli niitä uitetaan riittävän rauhallisesti. Veden lämpötilan kylmentyessä hidastetaan uittoa ja valitaan vaatimattoman uintiliikkeen omaavia vieheitä. Myös vieheen keskikoko kasvaa jakson edetessä. Ehkäpä kylmän kangistama kuha ei enää halua käyttää energiaa hengettömän kokoisen saaliin jahtaamiseen.
Kylmän veden tehouitto – putoava lehti
Rapala ProGuide -kalastusopas Timo Koikkalainen on kehittänyt tehokkaan jigin uittotavan kylmään veteen. Tätä heittojigaustekniikkaa Timo kutsuu ”Putoavaksi lehdeksi”. Se perustuu jigin hitaaseen vapaapudotukseen ja erilaisiin värisytyksiin.
Katso video: Rapala ProGuide Timo Koikkalainen esittelee ”Putoava lehti”-tekniikan kylmän veden kuhan kalastukseen.
ProTip:
* Loppusyksystä aurinkoisella säällä on kylmempää kuin pilvisenä päivän. Kun aurinko laskee puurajan taa, kuhan syönti loppuu. Pilvisellä, lämpimällä säällä, jopa räntäsateessa kuha saattaa syödä vielä auringonlaskun jälkeenkin.
* Kokeile ”Putoava lehti” -uittoa
* Kokeile jakson aikana vertikaali- eli pystyjigausta.
Kireitä Siimoja!
![]() |
![]() |
![]() |