KALASTAJAN VUOSIKELLO –Kohdekala: Lohi (jokikalastus), alkukausi

Rapala Season - kalastajan vuosikello

Kohdekala: lohi (jokikalastus)

Kausi: Alkukesä

Lohenkalastuskausi Pohjolan lohijoilla alkaa Suomessa ja suurimmalla osalla Skandinavian lohijokia 1.6. Moneen jokeen lohi on kuitenkin aloittanut nousunsa jo toukokuun loppupuolella. Alkukaudella joet tulvivat vapauduttuaan jäistä ja vesi on kylmää. Joinain vuosina tulva ehtii laskea kesäkuun alkuun, mutta yleensä kausi aloitetaan kuitenkin erittäin korkeassa ja viileässä vedessä. Kalamiehen pitääkin olla hereillä, on hän sitten liikkeellä jokiveneellä tai kahluuhousut jalassa. Tulvassa olevassa suurjoessa pitää muistaa noudattaa varovaisuutta. Lohia ei vielä kauden alussa nouse jokiin ruuhkaksi asti, mutta ensimmäisinä nousevat kalamiesten todelliset unelmalohet eli suurimmat yksilöt. Kesäkuun alun yöttömässä yössä saatatkin kokea elämäsi taistelun mahtikojamon taivuttaessa vapaa ja kiskoessa siimaa pihalle kuin veturi. 

 

Alkukauden lohenkalastusta Torniojoen Naamisuvannolta. Video: Petri Uusitalo www.naamisuvanto.net

 

Kauden tunnusmerkit

- Lehti on tullut Pohjolassa kunnolla puuhun, luonto kukkii ja vihertää
- Yötön yö alkaa Napapiirin pohjoispuolella, valoa riittää kellon ympäri
- Joet tulvassa tai korkealla vedellä ja vedenlämpötila yleensä alhainen
- Kausi loppuu, kun vesi laskee ja lämpenee ja lohien pääparvet aloittavat nousunsa jokeen (yleensä Juhannuksen tienoilla)  Kaudelle tyypillistä
- Lohia ei nouse vielä niin paljon, kuin keskikesällä pääparvien saapuessa jokeen
- Nousukalat liikkuvat vauhdilla ja ovat aktiivisia
- Lohet nousevat kovia koskia aivan rantojen lähellä suurissakin joissa
- Kalat eivät pysähtele kauaa
- Koskien niskat, suurten koskien aluset, syvemmät virranmutkat ja muut joen pohjaa syvemmät montut rauhallisemmissa pooleissa ovat paikkoja, joihin alkukauden lohet pysähtelevät  Kalastustekniikat alkukauteen 

 

Kaudelle tyypillistä

- Lohia ei nouse vielä niin paljon, kuin keskikesällä pääparvien saapuessa jokeen
- Nousukalat liikkuvat vauhdilla ja ovat aktiivisia - Lohet nousevat kovia koskia aivan rantojen lähellä suurissakin joissa
- Kalat eivät pysähtele kauaa
- Koskien niskat, suurten koskien aluset, syvemmät virranmutkat ja muut joen pohjaa syvemmät montut rauhallisemmissa pooleissa ovat paikkoja, joihin alkukauden lohet pysähtelevät  

Kalastustekniikat alkukauteen 

Keskitä kalastus sinne, missä lohetkin ovat. Kuulostaa naurettavan yksinkertaiselta, mutta tosiasiassa moni kalastaa alkukauden kaloja samalla tavalla, kuin keskikesällä ja ihmettelee, miksi kaveri saa kaloja, mutta minä en. Kun vesi on kylmää ja korkealla lohet uivat kovissa koskissa energiaa säästäen aivan lähellä rantoja. Vettä on paljon ja kalat uivat yleensä lähempänä pohjaa miedommissa virtauksissa, sillä tulvavesi liikkuu rivakasti. Tällöin myös vieheet ja perhot pitää saada niiden silmien eteen ja riittävän syvälle. Varsinkin kovavirtaisissa paikoissa on syytä soutaa aivan rantapenkkoja viistäen ja rauhallisesti. Tärppi saattaa osua kohdalla paikasta, jossa ei keskikesällä ole edes vettä.

Soutukalastuksessa käytä voimakasliikkeisiä ja rajusti hakevia vaappuja, jotka saavat myös uida hieman syvemmällä 2-3 metrissä. Värit saavat olla myös kauden alussa kirkkaita. Klassiset papukaijat ja ambulanssit ovat hyviä esimerkkejä alkukauden värimaailmasta. Kannattaa silti yrittää sävyttää lohivaappu vallitsevan ympäristön mukaan. Ei kannata unohtaa myöskään suuria putkiperhoja, ne elävät virrassa erinomaisesti ja varsinkin suvannoissa ne saadaan pienellä painotuksella ja rauhallisella soudulla toimimaan myös kylmässä vedessä.

Tavanomaista 5-7 senttistä lohivaappua pidemmät solakkarunkoiset vaaput ovat myös toimineet usein kauden ensimmäisille lohille. Kun vesi lämpenee, pienennetään vieheitä ja voidaan lisätä soutuvauhtia.

Perhokalastuksessa alkukauden kalastuksessa korostuu upposiimojen ja suurien perhojen (7-10 cm) merkitys. Koska kaloja ei ole joessa vielä paljon, keskitä onkiminen paikkoihin, joissa lohet kulkevat läheltä rantoja. On myös hyvä, jos poolissa on paikkoja, jotka pysäyttävät nousukalan edes hetkeksi. Klassiset niskapoolit ja kosken aluset ovat aina hyviä valintoja, mutta myös kivien huopeet ja montut voivat pitää nousukalan paikoillaan kalamiehen kannalta tarpeeksi kauan. Erinopeuksilla uppoavat ampumapäät tai vaihtokärkisiimat ovat avain menestykseen alkukaudesta. Perhosiimat ovat kehittyneet huimaa vauhtia ja nykyisillä kelluvarunkoisilla siimoilla on miellyttävä kalastaa, vaikka kärki uppoaisi nopeastikin. Vedenkorkeus ja vedenlämpö voivat vaihdella alkukaudesta nopeasti, joten erilaisia siimoja eri tilanteisiin kannattaa pitää mukana!

Kylmässä vedessä perinteinen 45 asteen kulmassa suoritettu heitto ja hidas uitto ovat hyvä peruslähtökohta. Kannattaa silti varioida aika ajoin presentaatiota, vaikka uitto kannattakin pitää rauhallisena. Karkeasti voidaan sanoa, että kun vedenlämpö on alle 10 ºC, kalastetaan nopeasti tai melko nopeasti uppoavilla siimoilla. Kun vesi lämpenee yli 10 ºC asteen, voidaan siirtyä kalastamaan enimmäkseen hitaasti uppoavilla tai jopa kelluvilla siimoilla. Myös uittonopeutta saa tuossa vaiheessa kasvattaa ja heittoja suunnata enemmän kohti vastarantaa, jolloin perho lähtee pyytämään kovemmalla nopeudella. Alkukaudesta oikea siima ja oikea kalastussyvyys ovat perhoa tärkeämpiä, mutta ympäristöön sävytetty suurehko putki- tai koukkuperho ei voi olla väärä valinta nousukalalle.

Hyviä malleja Pohjolan joille ovat muun muassa Phatagorva, Den Vanliga, Banana fly, Rimpauttaja, Sarvijaakko, Green Highlander, Jock Scott, Wille Gunn, Samurai ja Sunray Shadow.

Pro Tip

- Seuraa tarkasti veden lämpötilaa sekä korkeutta ja valitse kalastustekniikka sen mukaan
- Korkeassa ja kylmässä vedessä hidas uitto syvällä ja lämpöisemmässä ja matalammassa nopeampi uittotekniikka lähempänä pintaa. 

How to fish: 
0