Kiehtova ruovikkokalastus

 

Kaislikot, lumpeikot ja ahvenvitatuppaat kuhisevat elämää. Ne tarjoavat pienille kaloille suojaa ja varjoa. Ja missä on runsaasti pieniä kaloja, lähistöllä on myös petokaloja. Lisäksi pienikin tuulen vire hapettaa kaislikkojen vettä tehokkaasti joten myös todella isot kalat viihtyvät aika ajoin, erityisesti viileän veden aikaan kaislikoissa. Menestyksellinen ruovikkokalastus edellyttää erikoisvieheitä ja hieman tavanomaisesta poikkeavaa kalastustaktiikkaa.

Vieheet

Ruovikossa kalastamiseen valitaan vieheitä jotka eivät tartu jokaiseen kaislaan ja ruokoon. Kun kasvit katkovat uintiliikettä toistuvasti,vieheen tulee olla erittäin herkkäliikkeinen ja uintiliikkeen tulee käynnistyä välittömästi vapaassa vedessä.

Ehdottomasti tunnetuin ruohikkoviehe on Rapala Minnow Spoon Weedless eli ”Minnari”. Sen pyyntitehosta kertoo testivoitot ja vuosikymmeniä jatkunut kalastajien luottamus.

Perinteistä ruohikkoviehettä edustaa vaikkapa Blue Fox Lucius Weedless, jossa hyväksi havaitusta metallilusikasta on tehty ruohikkosuojattu versio.

Spinnerbait- eli ”hengari” -vieheet” edustavat uudempaa ja suomalaisille ehkä oudompaa ruohikkoviehetyyppiä. Ulkonäkö saattaa hämätä mutta kyseessä on erittäin tehokas ja hyvin toimiva ruohikkoviehe. Spinnerbait-viehettä parhaimmillaan edustaa Blue Fox Ti-1 Spinnerbait.

Jos kalastat alle 1,5 metrin vedessä, ei kannata unohtaa pintavieheitä. Jos kaislikossa on selkeitä aukkoja ja kanavia, kaiva esille Rapala Skitter Pop -popperi tai hieman erilailla uiva Rapala Skitter Walk -vaappu. Pintaviehekalastus on erittäin visuaalista kun näet kalan tärpit ja vesi roiskuu. Pintaviehekalastus on erittäin nautittavaa kalastusta.Jos kalastat alle 1,5 metrin vedessä, ei kannata unohtaa pintavieheitä.

Rapala Minnow Spoon on Erä-lehden ruohikkoviehetestin "TESTIVOITTAJA"

Blue Fox Lucius Weedless on hyvin toimiva ruohikkouistin.

Blue Fox Ti-1 Spinnerbate -vieheessä on patentoitu titaanilanka joka säilyttää muotonsa.

Kalastustaktiikka

Kalastus kannattaa keskittää niihin ruovikon, heinikon tai kaislikon kohtiin jossa viehe pääsee uimaan edes lyhyen matkan vapaasti. Haukien ollessa aktiivisimmillaan, ne saattavat hypätä vieheen perään vedenpinnan yläpuolelle, mutta yleensä parhaan tuloksen saavuttaa kun viehettä pääsee uittamaan vaikkapa vain metrin matkalla normaalisti kaislojen välissä. Usein kala seuraa kaislalta toiselle hyppivää viehettä ja iskee kiinni kun se vihdoin saa siihen tilaisuuden.

Ruovikon aukkoihin osuvien heittojen tulee olla tarkkoja. Heittojen pituudella ei juuri ole merkitystä. Pitkät heitot vain laskevat kalastustehoa, koska tarkkuus kärsii ja siiman tuulipussi kiertyy pois vieheen uittolinjalta. Venettä kannattaa siis siirtää aktiivisesti parhaille heittosektoreille. Yleensä alle 15 metrin heittopituuksilla pärjää hienosti.

Heitot kannattaa keskeyttää jo ennen vieheen osumista ruovikkoon tai veteen. Vieheen ruohikkosuojaus toimii parhaiten vetosuuntaan joten vieheen tulisi kääntyä jo ilmassa oikeaan asentoon. Tämä on erityisen tärkeää varsinkin kalastettaessa spinnerbait-vieheillä. Eli aloita kelaus hieman ennen kuin viehe katoaa ruovikon sekaan.

Viehekontrolli

Tärkeä menestystekijä on viehekontrolli. Jos kaislikossa ei näy selkeitä aukkoja, älä upota viehettä pohjaan asti. Lähellä pohjaa on enemmän rytöjä, ruohoja, kaislan juuria ja kaikkea muuta mihin myös hyvin suojattu ruohikkoviehe voi takertua. Matalassa vedessä (alle 1,5 metrin vedessä) parhaaseen tulokseen pääsee uittamalla viehettä siten, että sen näkee koko ajan. Näin kalastus on myös hauskinta, sillä suurimman osan kalojen lyönneistä näkee ennen kuin vapa alkaa taipua.

Vieheen uitossa on tärkeää pitää pää kylmänä ja kelausrytmi rauhallisena. Ruohikossa kalastettaessa jokainen nykäisy vavassa ei ole kalatärppi. Mikäli kalastaja tekee räväkän tartutusliikkeen ruovikon keskellä, tuloksena on todennäköisesti sotku tai napakka ruohikkotärppi. Tämä johtuu siitä että vieheen ruohikolta suojaava viiksi taipuu tai viehe joutuu väärään asentoon liian nopeasta liikkeestä johtuen. Kokemuksen karttuessa ruohikko- ja kalatärpit oppii tunnistamaan paremmin.

Jos kaislikon ja veneen välillä on selkeää vettä, voit upottaa viehettä syvemmälle, kun se tulee kaislikosta ulos. Tällöin kannattaa olla tarkkana sillä nyt viehe ui vapaasti ja ruovikosta ulos uinut kala iskee ahnaasti vieheeseen. Uita heitot siis aivan veneen vierelle asti. Varsinkin ruovikkokalastuksessa kalat iskevät myös aivan veneen vieressä.

Tämäkin ruovikko tarjoaa elämyksiä kalastajalle.

Kohdekalat

Tavallisin saalis kaislikosta on hauki mutta myös ahven ja säyne ottavat rivakasti kiinni sopivasti tarjottuun vieheeseen. Jos reilumman kokoisia ahvenia ilmestyy ruohikkovieheesi perään sen tullessa ulos kaislikosta, kannattaa varata kakkosvapaan lippa tai pintaviehe saaliin varmistamiseksi. Ahven, kuten myös hauki iskee pintavieheeseen, kuten vaikkapa Rapala Skitter Pop -vaappuun raivolla kiinni lämpimän veden aikaan.

Hauelle tyypillistä käyttäytymistä on niiden kertyminen harvoiksi ryppäiksi. Samalta pieneltä alueelta saattaa tulla useita, yleensä keskenään samankokoisia kaloja. Seuraava kaislikko välttämättä anna täpin tärppiä kunnes löytyy seuraava haukikeskittymä ja hetken aikaa on taas hauskaa. Isompien kalojen olinpaikat kannattaa tallettaa muistiin sillä usein ne löytyvät samoilta paikoilta. Esimerkiksi kaislikkolahti saattaa antaa pukkarikokoluokan kaloja, mutta yksi kaislikon kohta on ladattu useammalla kehukalalla - vuodesta toiseen.

Välineet

Kela voi olla käyttäjän maun mukaan joko haspeli- tai hyrräkela. Haspelin sopiva koko on 2000…3000 kokoluokka ja hyrräkelan 100…200 kokoluokka.

Siimana käytetään venymätöntä monikuitusiimaa, joka vahvuus saa olla luokkaa 0,22..0,28 mm. Siimassa saa olla vetolujuutta, sillä vieheitä joudutaan aika ajoin irrottelemaan ruovikosta. Myös kaislojen terävät lehden leikkaavat siiman pintaa joten turhan ohuita siimoja ei kannata käyttää. Viehettä seuraavien ensimmäisten siimametrien kuntoa kannattaa tarkkailla, sillä ruovikko kuluttaa siimaa. Päivän päätteeksi siimasta kannattaa katkaista 2…5 metrin pätkä pois, ettei seuraava kalareissu ala kala- ja/tai viehemenetyksellä kuluneen siiman vuoksi. Puolalle kannattaa valita luotettavaa ja hyväksi havaittua laatusiimaa, sillä se säätää nopeasti hintansa takaisin viehemenetyksien vähenemisen kautta ja päreitäkin palaa vähemmän. Hyväksi havaittuja laatusiimoja ovat mm. PowerPro, Sufix 832 ja Sufix Matrix Pro. Siima saa olla näkyvää kirkkaan keltaista tai vihreää, jolloin siimaa on helpompi lukea ja kalastus on tehokkaampaa.

Haukia kalastettaessa käytetään aina peruketta. Peruke saa olla yli 20 cm pitkä. Myös tässä laatu korostuu, sillä ruohikkokalastuksessa kalatärppien lisäksi peruketta rasittaa ruovikkotärpit. Heikkolaatuinen peruke vääntyy helposti mutkalle ja tuhoaa vieheen uinnin sekä lisää vieheen ja siiman sotkeentumisherkkyyttä. Japanissa valistetut Rapala Titanium CrossLock -perukkeet ovat varma valinta.

Vapa saa olla jämäkkä viehepainojen (esim. 15…45 g) mukaan sovitettu 190..220 cm pitkä vapa.

Ruovikkoja kalastettaessa kalatapahtumia kertyy usein useita kymmeniä. Kunnolliset pihdit ja kidanavaajat on syytä pitää mukana, jotta voit vapauttaa kalat nopeasti ja tehokkaasti takaisin kasvamaan.

 

Rapala koukunirroitin

 Rapala Carbide Pro kalastajan pihti
 Rapala kidanavaaja  

Rapala ProGuide Fish Hammock -kalanpunnituspussi

Kunnon välineet kalojen käsittelyyn: Rapala koukunirroitin (17RA-RHR-L), Rapala Carbide Pro kalastajan pihti 22 cm (17RA-RCPLR-8), Rapala kidanavaaja (17RA-RJSS8) ja Rapala ProGuide Fish Hammock -kalanpunnituspussi (16RA-46001-1).

Ruovikkokalastus, osa 1/2  Ruovikkokalastus, osa 2/2
KATSO VIDEO: Rapala Minnow Spoon -ruovikkojen kunkku, osa 1/2 KATSO VIDEO: Rapala Minnow Spoon -ruovikkojen kunkku, osa 2/2
KATSO VIDEO: Rapala Minnow Spoon ja Weedless Shad, ruovikkosuojan säätö