RAPALA SEASONS – Kalastajan vuosikello

Kun Lapissa pilkitään, etelämmässä pääsee jo avovesille. Lisäksi vuosien välillä on isojakin vaihteluita.

”Rapala Seasons - kalastajan vuosikello” antaa paremman lähtökohdan onnistuneeseen kalastukseen. Se kertoo mitä, missä ja miten kannattaa kalastaa. ”Rapala Seasons, kalastajan vuosikello” jakaa avovesikauden jaksoihin jotka perustuvat eri kalalajien (esim. kuha, hauki, ahven) käyttäytymiseen. Käynnissä oleva vuosikellon jakso selviää luonnon merkeistä,
yksinkertaisimmillaan katsomalla ulos ikkunasta. Tutustu ja kehity kalastajana!

Rapala Season

 

Suomi on pitkä maa. Kun Lapissa pilkkikausi on parhaimmillaan, Etelä-Suomessa on avovesisesonki käynnissä. Vuoden ovat erilaisia, toisinaan kevät on myöhässä ja talvi on leudompi kuin edellinen. Ilmaston vuosivaihtelu vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen sekä siihen miten, mistä ja miten kannattaa kalastaa. Kalenteri ei kerro sitä mitä ulkona luonnossa ja kalan vuosikierrossa tapahtuu.  Kalojen vuosikiertoon vaikuttaa mm. veden lämpötila, valon määrä sekä muut merkittävät asiat kuten jäiden tulo/lähtö, saaliskalojen vuosikierto ja kutuaika. Jos olet onnistunut kalastuksessasi hyvin alkukesästä, on hyvin epätodennäköistä että kalat löytyvät myöhään syksyllä samasta paikasta. Koska vuodet ovat erilaisia keskenään, kalat vaihtavat paikkaa myös vuodesta toiseen.

Kaikuluotain

Taitavat kalastajat pystyvät käyttämään vuosien aikana keräämäänsä kokemusta eri olosuhteissa kalastamisesta. Rapala Seasons -kalastajan vuosikellon taustalla on Rapala ProGuide- ja Team Shimano Finland -kalastusoppaiden ja Kireitä Siimoja ProStaff -asiantuntijoiden omakohtaiseen kokemukseen kalavesiltä ja tietämykseen kalojen käyttäytymisestä.

Proguide

Rapala Seasons -jaksot avovesikaudella

Perustuen kalojen käyttäytymiseen (mm. liikkuminen kutu-, syönnös – ja talvehtimisalueelta toiselle) ”Rapala Seasons - kalastajan vuosikello” jakaa avovesikauden kalalajista riippuen 7-9 jaksoon. Jokaisella näistä jaksoista on omat tunnusomaiset piirteensä. Rapala Seasons -jaksot seuraavat toisiaan järjestyksessä vuodesta toiseen, mutta jaksojen pituudet vaihtelevat vuodesta toiseen. Kutuajan sijoittuminen muiden jaksojen väliin vaihtelee kalalajista ja ympäristöstä riippuen. Esimerkiksi merihauki kutee keväällä avovesikauden alkupuolella, mutta järvihauki kutee yleensä jäiden lähdön molemmin puolin.

On kuitenkin todettava, että yhtä ja ainoaa totuutta ei ole ja poikkeukset sääntöihin on hyväksyttävä. Kalastajan ei pidä vaipua rutiineiden ja opittujen toimintatapojen vangiksi, vaan tilanteeseen tulee sopeutua. ”Rapala Seasons, kalastajan vuodenajat” on siis suuntaa antava ajattelumalli joka auttaa kalastajaa ymmärtämään kalojen liikkeitä ja niiden vuosikiertoa.

Avovesikauden voi jakaa Rapala Seasons -jaksoihin seuraavasti:

Jäiden lähtö (veden lämpötila alle 4 C astetta)
Kevät (valon määrä lisääntyy, vedet lämpiävät hitaasti)
Kutuaika (sijainti vaihtelee kalalajista riippuen)
Alkukesä (kaislat nousevat)
Kesä (vedet lämpimillään)
Loppukesä (vedet alkavat viiletä)
Syksy (koivut alkavat kellastua)
Loppusyksy (puissa ei ole enää lehtiä, päivä lyhenee, vesikasvit kuolevat, valon määrä vähenee)
Ennen jäitä (veden lämpötila alle 4 C astetta)

Kalojen vuosikierto

Kalojen käyttäytyminen noudattaa vuodesta toiseen pääsääntöisesti samaa kaavaa. Kalat eivät kuitenkaan noudata ihmisen kirjoittamaa kalenteria vaan niiden elinympäristön muutoksiin perustuvaa kiertokulkua. Kalastajan elämän tekee haastavaksi se että vuodet eivät ole keskenään samanlaisia, joten almanakka ei kerro mitä ulkona ja kalan vuosikierrossa tapahtuu. Lisäksi Suomi on pitkä maa. Kun Etelä-Suomessa kukat kukkivat ja vesillä liikutaan hauen perässä, Lapin käsivarressa alkaa paras pilkkikausi. Vuosittain vesien lämpötilat ja sääolot vaihtelevat sekä vuodenaikojen pituus muuttuu – välillä kesää jatkuu pitkälle syyskuulle, toisena vuonna kesäiset säät loppuvat jo heinäkuun puolessa välissä.

Paikallista kalat ja valitse oikea kalastustekniikka

Kalat liikkuvat oman vuosikellonsa mukaan syönnös-, talvehtimis - ja -kutualueidensa välillä. Voidakseen kalastaa menestyksellisesti ympäri vuoden tai koko avovesikauden ajan, on kalastajan pystyttävä paikallistamaan ja löytämään kalat. Tätä helpottaa oma kokemus sekä kaikuluotain. Kun kalat on paikallistettu, voidaan miettiä mikä kalastustekniikka ja mikä viehe toimii kohdekalalajille. Esimerkiksi kuhien heittojigaaminen on tehokasta melko lämpimän veden aikaan, mutta myöhemmin kylmässä vedessä vertikaalijigaus on tehokkaampi tapa kalastaa. Myös heittojigaaminen toimii, mutta uittotekniikka tulee sopeuttaa valitsevan olosuhteen mukaisesti.

Kalaan kannattaa lähteä kaikkina vuodenaikoina, mutta paikat, kalastustekniikat ja vieheet vaihtuvat. Tutustu ”Rapala Seasons - kalastajan vuosikellon” kalalajikohtaisiin jaksoihin sitä mukaa kun ne ilmestyvät ja kehity kalastajana.

Katso:

Kuha, jäiden lähtö

 

Kireitä Siimoja!

How to fish: 
0