Ismete eli talvinen täkykalastus

Ismete eli talvinen täkykalastus

Alkuperäinen teksti: Juha Ojaharju

Isojen kalojen kalastamista ei tarvitse lopettaa, kun vesistöt jäätyvät. Pikemminkin päinvastoin, sillä jääpeitteen tulo avaa urheilukalastajalle monia uusia mahdollisuuksia. Yksi tällainen mahdollisuus on ismete, eli jäältä tapahtuva täkyonginta. Yhä useampi hauen-, ahvenen- ja kuhankalastaja on innostunut tästä modernista talvikalastusmuodosta.

Ismete – mitä se on

Ismete-termi on viime aikoina esiintynyt toistuvasti erilaisissa kalastuskeskusteluissa, -artikkeleissa ja mainosteksteissä. Suoraan suomennettuna ismete tarkoittaa jääongintaa, tarkemmin sanottuna sillä tarkoitetaan jäältä tapahtuvaa täkyongintaa.

Video: Videoesittely ismete-kalastuksesta

Lajin harrastajan välineistöön kuuluvat n. 100-120 cm pitkät vavat, hyrräkelat tai baitrunner-toiminnolla varustetut avokelat, tärpinilmaisimet eli ”vipat” ja vapatuet. Kohdekaloina ovat erilaiset petokalat; hauki, ahven, kuha, made, ankerias ja petomaiset rasvaevälliset lajit. Yleisimmin kohteena ovat hauki, ahven ja kuha, joista ensiksi mainittu on ainakin tällä hetkellä se suosituin laji. Syötteinä käytetään täkykaloja, joiden laji ja koko valitaan kohdekalan mieltymysten mukaisesti.

Koska termi jäältä tapahtuva täkyonginta kuulostaa kankealta, käytetään tästä kalastusmuodosta usein sen alkuperäistä, ruotsalaista ismete-nimeä.

Välineet ismete-kalastukseen

Ismete on vielä melko nuori kalastusmuoto. Tämä näkyy hyvin lajissa käytettävän välineistön monimuotoisuudessa, etenkin vapatukien, siimanvapauttimien ja tärpinilmaisimien kohdalla. Moni lajin harrastaja muokkaa ja valmistaa välineistöään itse, omien mieltymystensä mukaisesti. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kaupallisia sovellutuksia ismetessä tarvittavista erikoisvälineistä on vielä kovin suppeasti markkinoilla.

Kaira

Tärkein väline ismetessä on riittävän suuri jääkaira, sillä siiman päähän voi osua yllättävän suuria vastustajia. Kukaan ei varmasti halua joutua tilanteeseen, että siiman päässä pitkän yrittämisen jälkeen tempoileva unelmakala on liian kookas mahtumaan reiästä ylös ja jää sen takia saamatta. Siksi riittävän iso kaira (8-10”) on ismeten harrastajan ykköshankinta.  

Viimeisen parin vuoden aikana erilaiset moottorikairat ovat yleistyneet ja ovat syrjäyttämässä suurikokoiset käsikairat. Kooltaan 10” kairaa voi käyttää sähkö- tai polttomoottorivääntimellä, 8” kairaa voi käyttää myös voimakkaalla, apukahvalla varustetulla akkuporakoneella. Parhaiten toimivat konekairoiksi suunnitellut mallit. Tutustu tarkemmin: www.kireitasiimoja.fi/akkuporakoneella-kairaaminen

8” reiästä mahtuu reilu kymmenkiloinen hauki. Yläraja sille minkä kokoinen hauki 8” reiästä mahtuu, lienee jossain 15-17 kilon tienoilla. Vastuullinen ismete-kalastaja vapauttaa isot yksilöt mahdollisimman hyväkuntoisina takaisin kasvamaan. Siksi kalastajan tulee kairanvalinnalla varmistua, että kaikkein suurimmatkin kalat mahtuvat reiästä ongelmitta ja vahingoittumattomina, kumpaankin suuntaan.

Vapa

Lajin harrastajille on nykyään tarjolla varta vasten tähän lajiin kehitettyjä erinomaisia vapoja. Vapojen pituudet vaihtelevat 100-130 cm välillä. Hyvässä vavassa on vähintään viisi vaparengasta. Vapojen renkaat on pääsääntöisesti mitoitettu hyrräkelaa varten, joten jos käytät baitrunner-toiminnolla varustettua avokelaa, tulee ensimmäinen rengas (isoin) vaihtaa isommaksi. Vavan tulee olla riittävän voimakas, etenkin hauenkalastuksessa tarvitaan vavalta voimaa. Ahvenelle voi valita hieman notkeamman vavan.

Kela

Hyrräkela sekä ongintaan tarkoitettu baitrunner-kela toimivat ismete-kalastuksessa. Näille kelatyypeille yhteinen piirre on puolajarru, jolla säädetään miten herkästi kala saa siimaa kun väsytysjarru on pois päältä. Sopiva hyrräkelakoko hauenkalastukseen on väliltä 150-300 ja 2500-4000 baitrunner-keloissa.

Kätevin ja pienimpään tilaan menevä kelavaihtoehto on matalaprofiilinen hyrräkela. Pakkautuvuus on arvossaan, sillä ismete-kalastajan ahkiossa ei tyypillisesti ole liikaa tilaa.

Siima

Sopivin siimavalinta hauen ismete-kalastukseen on 0,40-0,50 mm paksuinen monofiili- tai sekoitesiima. Se voi kuulostaa paksulta esim. ahvenenkalastukseen, mutta koska haukitärpit ovat siinäkin lajissa hyvin tavallisia, kannattaa siiman paksuus mitoittaa haukien mukaan. Monofiili siksi, että se ei talvellakaan kastuessaan jäädy, kuten voi käydä monikuitusiimoille.

Siiman viimeisten parin metrin kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti, sillä kuljetus ja väsytystilanteessa tulleet kontaktit jään reunaan voivat aiheuttaa siimaan sitä heikentäviä kolhuja. Jos siimassa tuntuu rispaantumia, katkaise ne viipymättä pois.

Rigit ja täkykalat

Rigillä tarkoitetaan ismetessä purunkestävän perukemateriaalin ja siihen kiinnitettyjen koukkujen ja leikarin muodostamaa kokonaisuutta, johon syöttinä käytettävä täkykala kiinnitetään. Erilaisia ismetessä käytettäviä rigejä on lukuisia. Osa kalastajista käyttää yhtä kolmihaarakoukkua, osa kahta kolmihaarakoukkuja ja jotkut yksihaarakoukkuja. Koukun haarojen määrästä riippumatta suosittelen aina käyttämään ensiluokkaisen teräviä, ohutlankaisia ja erittäin pienellä väkäsellä varustettuja koukkuja. Koukkujen terävyys kannattaa varmistaa aina ennen kalastuksen aloittamista.

Hauenkalastuksessa on ehdottoman tärkeää käyttää hauen hampaita ja puremista kestävää, metallia sisältävää perukemateriaalia. Rigin pituuden kanssa ei kannata nuukailla. Suurella hauella on suuri ja syvä kita, joka on täynnä veitsenteräviä hampaita. Siksi rigin on oltava pitkä. Hauenkalastuksessa rigin vähimmäispituus on 50 cm, mieluimmin vieläkin pidempi. Rigi voi väsytystilanteessa kiertyä esim. vatsaevän takaa ja joutua vielä sen jälkeen suuhun, silti pituuden pitäisi riittää myös tällaisissa tilanteissa. Käytä siis aina mieluummin pitkää kuin lyhyttä rigiä.

Mikäli kohdekalalaji on muu kuin hauki, rigejä voi säätää lajille paremmin sopivaksi. Kuhan- ja ahvenenkalastukseen sopii hyvin fluorocarbonista tehty rigi. Sopiva fluorocarbonin paksuus kuhalle on esim. 0,52 mm ja ahvenelle 0,30 mm. Fluorocarbonia käytettäessä tulee haukivaaran aste ottaa aina huomioon. Huomaa, että flurocarbonia on useita laatuja: pehmein laatu on tarkoitettu heittokalastukseen ja kovin perukkeisiin sekä rigeihin.

Täkykala valitaan tavoiteltavan kohdekalan mukaan. Yleisin ja usein myös varmin syötti on särki. Se on useimmille petokaloille tuttu ja ne ovat tottuneet syömään niitä. Hauelle syöteiksi kelpaavat lähes kaikki sopivan kokoiset kalat ja kalan palat. Haukea onkiessa kannattaa käyttää reilun kokoisia syöttejä, ei kuitenkaan liian isoja, sillä niiden kanssa tartutus on usein vaikeaa. Hyvä täkykalan koko hauelle on n. 18–25 cm. Kuhalle ja ahvenelle sopivat hieman pienemmät täyt, n. 10–18 senttiset. Särki kelpaa erinomaisesti myös näille lajeille. Kannattaa kokeilla myös esim. salakkaa tai kuoretta, jos niitä vain onnistuu jostain saamaan. Mateelle kuore on tunnetusti lähes vastustamaton herkku, joka toimii myös pakasteesta otettuna. Muuten mateelle kannattaa tarjota vain tuoreita syöttejä. Kuoreen lisäksi mateelle kelpaavat hyvin esimerkiksi särki ja muikku.

Muista, ettei pakastamatonta syöttikalaa tulisi siirtää vesistöstä toiseen tautiriskin vuoksi!

Syötti kiinnitetään yleensä niin, että se on vedessä vaaka-asennossa. Tämä ei ole kuitenkaan mikään kiveen hakattu sääntö. Toimivia täkykalan koukutustapoja on monia. Tärkeintä on, että koukut irtoavat helposti tartutuksen yhteydessä. Jos koukut ovat liian tiukasti syötissä kiinni, on tuloksena usein irti päässyt kohdekala. Tässä asiassa ohutlankaiset koukut erottuvat edukseen, ne nimittäin irtoavat täkykalasta huomattavasti helpommin kuin paksulankaiset. Syötit kannatta säilyttää niin, että ne pysyvät mahdollisimman tuoreina ja hyväkuntoisina

Vapatuki

Paremman puutteessa tee se itse -mies väsää muovisista liimauspuristimista vapatelineen, joka toimii kohtuullisesti. Liimauspuristimen leuat kiinnittyvät vapaan ja puristimen kahvat toimivat jalkoina. Vapa voidaan asettaa joko yhden tai kahden puristimen varaan. Yhtä puristinta käytettäessä puristin kannattaa sijoittaa vavan etukahvan etuosaan, jolloin vavan perä lepää jäätä vasten. Kahta puristinta käytettäessä toinen puristin sijoitetaan lähelle vavan kärkeä ja vapa on näin vaakatasossa ja kokonaan irti jäästä.

Kauteen 2018 Rapala tuo kokoontaittuvan vapatelineen, joka on erityisesti suunniteltu ismete-kalastukseen sekä hyrrä- että baitrunner-keloilla.

Tärpinilmaisin

Tärpin välitön havaitseminen ja siihen reagoiminen on täkyonginnassa kaiken A ja O, myös talvella. Jos tärppiä ei havaita ajoissa, tai jos tartutuksessa viivytellään, ehtii kala todennäköisesti niellä syötin liian syvälle. Tällöin koukkujen irrottaminen on vaikeaa, eikä kalaa enää välttämättä voida vapauttaa hyväkuntoisena kasvamaan.

Yleisimmin käytetty ja myös erittäin varmatoiminen tärpinilmaisin on jousiteräksestä tai polykarbonaatista valmistettu vippa. Vipan päähän kiinnitetään kuuluvasti helisevä kulkunen sekä jokin näkyvä ja kevyt esine, vaikkapa joulukuusen koristepallo. Vippa kiinnitetään yleensä joko vapatukeen tai vavan kärkeen sen selkäpuolelle. Siima kulkee vipan kärjen kautta avantoon niin, että siimassa oleva paino taivuttaa vippaa alaspäin. Siima kiinnitetään vipan kärkeen esim. kuminauhan avulla. Kiinnitys tehdään vain niin kireälle että se kestää täkykalan, mutta irtoaa hauen tai muun kohdekalan iskiessä täkykalaan.

Tärpin tullessa vippa ponnahtaa pystyyn ja kuuluu kulkusen kilahdus. Vipan avulla kalastaja sekä kuulee että näkee vapaan tulleen tärpin. Toinen hyvä keino havaita tärpit on hankkia elektronisia tärpinilmaisimia. Niiden käyttö on viime aikoina yleistynyt jonkun verran ismetessä. Kyseessä ovat samat tärpinilmaisimet, joita käytetään avovesiaikaan esim. karpinonginnassa. Ne reagoivat siiman liikkeeseen ilmoittamalla siitä kuuluvalla äänimerkillä. Moni käyttää elektronisen tärpinilmaisimen kanssa myös vippaa, jolloin tärpistä saadaan äänen lisäksi myös näköhavainto. Elektronisia tärpinilmaisimia käytettäessä tulee huomioida paristojen kylmänkesto. Paristojen varaus kannattaa tarkistaa ennen kalaan lähtöä ja ottaa varmuuden vuoksi varaparistoja mukaan.

Tieto tuo mukanaan vastuuta, kalasta siis vastuullisesti

Täkyonkimalla on hyvät mahdollisuudet saada isoja kaloja. Tutkimusten mukaan juuri isot kalayksilöt ovat erityisen tärkeitä kalakannalle, ne nimittäin tuottavat kestävämpiä, elinkykyisempiä ja nopeammin kasvavia jälkeläisiä kuin pienet lajitoverinsa. Siksi on tärkeää vapauttaa isot saaliskalat ja opetella tekemään se niin, että kala pääsee vapaaksi mahdollisimman hyväkuntoisena. Samalla turvaat myös oman harrastuksen jatkumisen laadukkaana; vapauttamasi iso vonkale voi napata myöhemmin uudestaan entistäkin painavampana.

Jotta saaliskala voidaan vapauttaa hyväkuntoisena, täytyy olosuhteiden olla sopivat. Ismete-kalastuksessa tämä tarkoittaa, että kalaan ei mennä liian kylmällä kelillä. Pakkasella vedestä nostetun kalan limapinta, silmät ja kidukset jäätyvät hyvin nopeasti, ja mitä kylmempi keli sen nopeampaa on jäätyminen. Kun lämpötilat ovat nollan tienoilla, on ismete-kalastus parhaimmillaan, sekä kalastajalle että kaloille. Jos pakkasmittari näyttää -10 asteen lukemia, kannattaa tehdä jotain muuta. Pakkasen lisäksi täytyy ottaa huomioon myös tuuli, joka lisää pakkasen purevuutta. 10 m/s tuuli -5°C pakkasella vastaa jo -13,7° C pakkasta.

Kuhaa ja ahventa kalastettaessa tulee ismete-kalastajan huomioida kalastussyvyys. Koska kuha ja ahven ovat umpirakkoisia kaloja, eivät ne pysty sopeutumaan nopeisiin paineenvaihteluihin, vaan kuolevat jos ne nostetaan syvältä nopeasti pintaan. Raja kulkee noin kymmenessä metrissä. Jos siis haluat vapauttaa suurimmat kuha ja ahvenyksilöt, tulee sinun välttää kalastamista syvemmässä kuin 10 metriä.

Tärppi ja tartutus

Kun tärppi havaitaan, siihen reagoidaan välittömästi. Vavan luokse kiiruhdetaan nopeasti, mutta juoksu kannatta vavan lähelle tultaessa vaihtaa kävelyksi. Hauki voi nimittäin säikähtää tömiseviä juoksuaskelia ja hylätä syötin. Jos kala reiälle tultaessa vie siimaa, tulee tartutus tehdä välittömästi. Mikäli kala on reiän alla eikä vie siimaa, saa sen yleensä liikkeelle kiristämällä siimaa varovaisesti sormien välissä. Täky suussaan poispäin uiva kala tarttuu varmemmin, kuin suu reikään päin oleva. Joskus kala voi ruveta nielemään täkyä reiän alla, mikä tuntuu nykäyksinä siimassa. Silloin on tehtävä heti tartutus, jotta kala ei ehdi niellä täkyä ja sen mukana koukkuja.

Vastuulisen ismete-kalastajan välineet

Suurten kalojen vapauttaminen vaatii tiettyjen välineiden hankintaa ja niiden käytön opettelua. Nämä seuraavaksi esiteltävät välineet kannattaa aina pitää mukana, kun lähdetään jäälle täkyonkimaan.

Vapautusmatto – Kalan laskeminen lumelle tai jäälle vaurioittaa kalan limapintaa, mikä voi pahimmillaan johtaa kalan kuolemaan. Pidä siis aina vapautusmattoa mukana ja laske kala maton päälle, jos otat kalan ylös reiästä. Monissa tapauksissa kalaa ei tarvitse edes nostaa ylös, vaan koukut voidaan irrottaa jo kalan ollessa reiässä.

Pitkävartiset koukunirrotuspihdit – Hauen ja kuhan suussa on tunnetusti paljon teräviä hampaita, eikä sinne kannata laittaa sormia. Siksi pitkävartiset koukunirrotuspihdit ovat välttämättömät. Suurella hauella on suuri kita, ja jos koukut ovat syvällä suussa, tarvitaan pitkiä pihtejä, jotta koukut saadaan turvallisesti irti - sekä kalan että kalastajan kannalta. Koukunirrotuspihtien tulee olla vähintään 25 cm pitkät.

Pitkävartiset katkaisupihdit – Joskus koukut voivat tarttua niin hankalasti, että niiden irrottaminen on hyvin vaikeaa ja aikaa vievää. Koukku tai sen haara voi olla kiinni kiduksessa, tai kolmihaarakoukku voi olla kiinni kaikilla kolmella haaralla. Tällaisissa tapauksissa on helpompaa ja kalalle turvallisempaa katkaista koukut pätkiksi ja pyrkiä samalla saamaan mahdollisimman paljon koukkua pois kalasta. Kalaan mahdollisesti kiinni jäävä pieni koukunpätkä irtoaa tai syöpyy pois, eikä aiheuta kalalle juuri harmia. Katkaisupihtien on oltava vähintään 25 cm pitkät, jotta niillä ylettyy turvallisesti katkomaan koukkuja suurenkin hauen kidasta.

Kamera ja mitta – Kalasta on kiva saada kuvia muistoksi. Onneksi nykyään on kamera käytännössä kaikilla aina mukana puhelimen muodossa. Muista kuitenkin toimia nopeasti myös kuvaustilanteessa, pari-kolme hyvää kuvaa kalasta riittää mainiosti.

Ahkio – Ismete-kalastajalle ahkio ei ole pelkkä varusteiden kuljetusta helpottava väline, vaan se toimii myös sumppuna. Kun onnistutaan saamaan erityisen suuri kohdekala, joka halutaan myös dokumentoida, voidaan kalaa säilyttää elävänä ja hyväkuntoisena sen aikaa, kun laitetaan punnitusvälineitä ja kameraa valmiiksi. Kannattaa sopia kalakaverin kanssa etukäteen, että tilanteen tullessa kaveri tuo ahkion reiälle ja täyttää sen mahdollisimman nopeasti vedellä. Yksin kalastaessa kannattaa ahkio täyttää vedellä jo kalapaikalle tullessa ja jättää se sopivalle paikalle vapojen läheisyyteen. Dokumentoitava kala kannattaa kuljettaa ahkioon vapautusmaton sisällä.

Tutustu tarkemmin ahkioihin: www.kireitasiimoja.fi/ahkiot

Kalastusta ja reipasta ulkoilmaelämää

Ismete-kalastus on mainio tapa viettää aikaa ulkona, kun siihen yhdistetään retkielämää ja kokkausta jäällä. Tunnetusti ruoka maistuu paremmalta ulkona, ja kun grilli leivittää herkullisia tuoksuja, myös koko perhe viihtyy kevätauringossa.

Hauenkalastusreissulle evääksi sopii Rapala ProGuide -kalastusopas Tero Ruohon ohjeella valmistettu Haukiburgeri. Kokeile: www.kireitasiimoja.fi/xrappetoburger

Tutustu myös:

Akkuporakone-jääkairat: www.kireitasiimoja.fi/akkuporakoneella-kairaaminen

Ahkiot: www.kireitasiimoja.fi/ahkiot

Pilkkiteltat: www.kireitasiimoja.fi/rapala-sherpa-kalastusteltat

Haukiburgeri: www.kireitasiimoja.fi/xrappetoburger