Ennätyshaukea etsimässä

Ennätyshaukea etsimässä

Kohteenamme oli Airiston kalavedet, suurhauen vetouistelu ja jigaus. Kalastus seurana oli taas ketäs muukaan kuin isäni, kalakaverimme Pekka ja kalastusoppaanamme Kaiman kalamatkojen Kari Hokkanen. Syysilma suosi meitä auringon paistaessa. Tuulta oli silti havaittavissa ja viima alkoi olla jo kylmä.

Aloitimme päivän uistelemalla. Vapoihin oli taas kerran viritetty Sufixin IGFA-hyväksytyt siimat, jos vaikka kuhat kiinnostuisivat Rapalan vaapuistamme. Ehkä maailmanennätys voisi jälleen olla mahdollinen. Meillä oli myös muutama vapa paksulla siimalla varustettuna, suurhaukia varten. Saalista alkoikin hetken päästä jo nousta veneeseen ja mitäs muutakaan kuin kohdekalaamme, haukia. Kokoluokka oli oikein mukavan kokoista, hauet pyörivät siinä 5 kilon paikkeilla. Muutama pienempi haukikin tarttui vaappuihin.

Poistuimme reitiltämme, ja vaihdoimme kalapaikkaa. Taas hetken uisteltuamme, yhdessä vavassa näkyi liikettä. Pekka otti vavan käteensä ja alkoi kelata kalaa ylös. Sieltähän sitten nousi komea parin kilon kuha. Kuha herätti mielenkiintomme ja jatkoimme uistelua samoilla paikoilla. Hetkeen ei kuulunut mitään kaloista, joten pidimme lounastauon. Grillasimme palvikyljyksiä ja lisukkeena söimme makoisaa katkarapukimaraa, sekä vihersalaattia. Ja vielä jälkiruuaksi kupposet kuumaa ja herkuttelimme piispanmunkeilla.

Ravittuina jatkoimme taas uistelulinjalla. Eikä mennyt kuin tovi, kun huomasin, että yksi vapa taipui luokille ja siima kiristyi. Tarttuessani vapaan huomasin että siihen oli viritettynä 8 kg:n IGFA-siima. Aloin kelata kala ylös ja kiinnitin huomion hurjaan painoon siiman päässä sekä kalan rauhallisuuteen. Sieltä se kala vain tuli kuin kivi syvältä pohjasta kelatessani rauhallisesti siimaa ylös. Se ei laittanut vastaan, mutta silti kalan paino tuntui valtavalta. Jarru oli säädetty melko löysälle ennätyskalan varalta, joten etenin erittäin rauhallisin liikkein.

Veturina toiminut Rapalan syvännevaappu nousikin jo pintaan ja poistin sen. Kala lähestyi venettä ja potkaisi yhtäkkiä lujaa vastaan. Se alkoi vetää veneen alle ja lopetin kelaamisen. Odotin sen rauhoittuvan. Kohta kala väsyi ja kelasin sen pinnalle. Siinä se sitten kellui pinnassa, suuri ja komea kuha. Kari auttoi haaviamisessa ja nosti kalan veneeseen. Fiilikset olivat uskomattomat ja muutamama riemunkiljahduskin taisi päästä. Ottivälineenä toimi uskomaton Rapalan Scatter Minnow, värinä hopea-vatsa ja keltainen selkä.

Punnitsimme kuhan ja vaaka näytti lukeman 6,04kg.Mittaustulos tarkoitti että kuha olisi mahdollisesti IGFA ME –tulos omassa siimaluokasssaan. Voimassa oleva ennätys ko. luokassa on 3,64 kg. Seuraavaksi otimme tarvittavat materiaalit ja valokuvat maailmanennätyshakemusta varten. Me, innokas nelikkö emme voineet olla iloitsematta tätä tapahtumaa. Fiilikset nousivat kaikilla korkealle ja jatkoimme kalastusta, vaihtaen lajin jigaukseen. Heitimme jigiä ja pystyjigasimme, mutta ilman tulosta. Jigaus ei tällä kertaa ollut toimiva kalastusmuoto. Fiilistelimme suurta kuhaa ja jatkoimme silti jigausta vielä hetken.

Olikin jo aika palata rantaan ja päättää kalastusreissumme Airistolla. Ennätyshaukea ei tullut, vaikka sen raja jo lähentelikin. Silti reissu oli kerrassaan mainio ja saaliimme enemmän kuin upea. Isoja haukia, jotka kyllä päästettiin takaisin mereen ja nämä kaksi upeaa kuhaa, joista toinen olikin erityinen. Nimittäin uusi mahdollinen Maailmanennätys kuha siimaluokassaan.

Kirjoittaja: 
Jasmin