Ahvenlampea valloittamassa

Ahvenen kalastus lienee monelle suomalaiselle se ensimmäinen tunnustelu harrastukseen nimeltä kalastus. Kansalliskalamme on levinnyt käytännössä kaikkiin maamme ämpäriä suurempiin vesistöihin ja on täten monissa paikoissa se helpoiten lähestyttävä saaliskala.

Suunnitellessamme tätä reissua, molemmat muistelivat omia kokemuksiaan poikavuosilta. Yhteistä meitä yhdistävälle intohimolle, eli kalastukselle, on sen alkulähde: ahven. Vaikka iältämme emme enää ihan poikasia ole, päätimme palata juurillemme, kalastamaan ahventa pienestä lammesta.

Suomessa lienee ahvenen asuttamia lampia tai vesistöjä yhtä paljon mitä kalastusta harrastavia ihmisiä, joten se lähin ahvenlampi löytyy monesti alle puolen tunnin automatkan päästä. Emmekä me, kiireiset isot pojat, halunneet tämän enempää käyttää ajomatkaan aikaa.

"Iso poika" kalareissulla...

HAUKI RIKKOO HILJAISUUDEN JA KATKOO SIIMAN

Hiljainen metsälampi kylpee auringossa ja kevyt tuuli nostaa juuri havaittavissa olevan pienen laineen lammen pintakalvoon. Lämpöä on yli hellerajan ja lammen vesi kisailee kirkkaudellaan päivän kanssa. Täydellistä.

Ensimmäinen heitto punaisella Super Vibraxilla antaa jo viitteitä oikeasta paikasta, kun muutama sormen mittainen ahven seuraa kiinnostuneena lippaa rantaveteen. Ohut kuitusiima saattaa pitkälle myötätuuleen lentävän lipan lähelle pinnalla olevan kasvillisuuden rajaa. Muutama kammen pyöräytys ja ensimmäinen kala on kiinni! Samalla hetkellä siima löystyy ja tuntuu veltolta kuin suomalaisen miehen mieli jääkiekon MM-kisoissa hävityn puolivälierämatsin jälkeen. Niin, haukihan se siinä kävi muistuttamassa perukkeen puuttumisesta.

Nopea katsaus vieherasiaan aiheuttaa hetkellisen harmituksen. Jokaisella kalastajalla on se tietty lempiväri, johon luotto on kovempi kuin parhaaseen kaveriin. Minun lempivärini hävisi haukitärpin myötä Ahdin valtakuntaan, joten nyt pitää siimaan sitoa perukkeen lisäksi jotain muuta viehettä.

Ahvenen kalastukseen sopivaa välineistöä

TUULEN PUOLELLA TAPAHTUU

Ensimmäisen puolituntisen heittelemme lammen tyyntä puoliskoa. Muutama viehettä seuraava pikkuahven saadaan näköpiiriin sekä pari rantamatalikossa lämmitellyttä lampihaukea, jotka liukenevat paikalta kalastajien saavuttua rantaviivaan vapoineen. Tuumimme veden olevan sen verran kirkasta ja vesikasvillisuuden vähissä, että kalalle suojaa tarjoaa vain tuulen alle jäävä ranta laineineen.

Pienen lammen kiertäminen ei aina onnistu, sillä usein metsälammilla se metsä alkaa siitä mihin lampi päättyy. Varsinkin silloin jos lammen rantaan ei ole tehty tietä tai mökkejä. Puskat ja puut tekevät heittelyn välillä mahdottomaksi ja pelkän vavan ja repun kanssa kulkemisen konstikkaaksi. Heittää siis kannattaa sieltä mistä pystyy, sen enempää nirsoilematta.

Mainio paikka heittokalastaa!

Tuulen puolelle päästyämme huomaamme siiman merkityksen kevyitä vieheitä vastatuulen viuhtoessa: Janin käyttämä laadukas Sufix Matrix pro-siima saattaa vieheet pitkälle. Tämä ominaisuus nousee lampikalastuksessa arvoon arvaamattomaan, sillä heittopaikkojen rajallisuus on osittain kompensoitavissa pitkillä heitoilla. 5-7 jalkainen vapa 1000-luokan haspelilla sopii lampien operointiin ja siiman paksuudeksi riittää hyvinkin vaikkapa 0,12 mm.

Vaikka itse olenkin enemmän väriuskovainen kuin jonkun tietyn viehemallin puolestapuhuja, saimme todeta uskomukseni hieman hataraksi. Lammen asukeille kelpasi väriskaala vihreästä punaiseen ja ruskeasta hopeanharmaaseen. Viehemalleista lipat toivat eniten saalista, mutta ahvenille suunniteltu Storm Gomoku -spinnerbait keräsi seuraajia siinä missä keskiverto fitnesshenkilö Instagramissa. Liekö koko ollut lammen ahvenille vaan hieman liian iso tai nälkä vastaavasti liian pieni, sillä yhtä haukea enempää ei Gomoku saalista ylös tarjonnut. Mutta ehdottoman mielenkiintoinen viehe, varsinkin isompaa ahventa pyytäville!

Jälleen kerran todettua: lippa kelpaa ahvenelle

Ahvenen lampikalastusta voi suositella kaikille harrastajille, sillä paikat ja lammet tarjoavat toisaalta riittävän matalan kynnyksen aloittelijoille ja toisaalta riittävästi haastetta myös kokeneemmille virvelöijille.

Ahvenet liikkuvat usein parvissa, jolloin yhden raitapaidan seuraksi saattaa nousta viidellä seuraavalla heitolla kalaa, kunnes parvi jatkaa matkaansa ja heittopaikka hiljenee. Siinä seuraavaa parvea odotellessa voikin sitten vaikka ihastella suomalaista metsämaisemaa ja kuunnella metsälammen hiljaisuutta.

Suomalainen metsämaisema ja hiljaisuus

Kirjoittaja: 
Jani ja Osku
Kuuma vinkki: 
0