Ahvenia tasapainopilkillä

Tasuri kelpaa ahvenelle

Syksy, tuo jigikalastuksen kulta-aika, on nyt käsillä ja sen myötä ahven ja kuha jigiemme ulottuvilla. Varsinkin ahventa jigaillessa monesti huomaa, kuinka ajan kuluessa yhä useampi raitapaita nappaa jigiin aivan veneen alta – parvi on pikku hiljaa hivuttautunut uteliaana jigin perässä lähemmäs ja lähemmäs. Sellaisessa tilanteessa saattaa tasapainopilkki muuttaa kalastuksen todella tapahtumarikkaaksi!

Sain elämäni ensimmäisen virvelillä kalastetun kalan syksyllä 1990. Olin isoäitini kanssa mökillä Taivassalossa, ja halusin päästä mamman kanssa kalaan. Normaalisti kalastus oli tuolloin minulle sitä, että sain katsella mamman jallittavan haukia virvelillään.

Itse asiassa mammani ei ole kovin innokas viehekalastaja. Hän edustaa sitä sukupolvea, joka on tottunut kalastamaan pelkästään ruuan takia, jolloin luonteva ja tehokas tapa oli kalastaa passiivipyydyksin.

Syksyllä 1990 hän suhtautui esittämääni pyyntöön suopeasti ja lähti kanssani kalaan. Tuolla reissulla sain ensimmäistä kertaa virvelin käsiini. Kun en ollut haspelilla ikinä heitellyt, päätti mamma kalastusmuodoksi soutu-uistelun.

Kalareissu ei kestänyt montaa minuuttia. Mamma souti muutamia kymmeniä metrejä kaislikon reunaa, kun hauki nappasi perässä vetämämme lipan suuhunsa. Kala saatiin veneeseen ja kuusivuotiaan Oskun piti keskeyttää koko mökkireissu ja päästä kotiin kertomaan kavereille uskomattomasta saalistaan!

Hauki!

MAMMA KYYTIIN JA PILKILLE

Kun mammani täytti viime talvena 80 vuotta, annoin hänelle lahjakortiksi pilkkireissun lapsenlapsensa (minä itse) kanssa.

Olen innostunut viime vuosina jigaamisesta siinä määrin, että ehdotin mammalle jigireissua. Yhdeksättäkymmentä käyvä reipas isoäitini muisteli, että on heittänyt virvelillä viimeksi joskus 90-luvun alussa, eikä ollut enää ihan varma miten saisi jigiä singottua. Piti vähän soveltaa.

Päädyimme kompromissiin: minä jigailin ja mamma pilkki veneestä. Eli periaatteessa yhdistimme kaksi eri kalareissua yhdeksi yhteiseksi mukavaksi kokemukseksi!

Syksyisten kalareissujen erona oli lopulta se, että kun 1990 oli kova kiire pois vesiltä, vuonna 2018 kumpikaan ei olisi millään malttanut lähteä kotiin.

Pilkkivermeille on käyttöä ympäri vuoden

TASAPAINON SALAISUUS

Syksyn ahven- ja kuhasesongit aiheuttavat jonkin verran kalastuspainetta etenkin saaristossa tietyille paikoille. Näillä paikoilla kalat ovat uteliaita, mutta ovat saattaneet jo tottua ympärillä pomppiviin kumikaloihin ja toukkiin.

Silloin tarvitaan jotain joka ylittää ärsytyskynnyksen. Ja se jokin on vanha kunnon tasuri.

Etenkin rannikko-alueella on saavutettavissa sellaisia rantapaikkojakin, joissa ei tarvita venettä avovesikauden pilkkimiseen. Siltojen aluset ja lossirannat tarjoavat joskus myös pilkkipaikkoja jigin viskomisen lisäksi. Vene toki helpottaa, mutta mielikuvituksella ja uutteralla paikan etsinnällä on mahdollisuus päästä pilkille ilman venettäkin.

Vaikka jigikalastuksen kulta-aikaa elämmekin juuri nyt, kannattaa pilkkimiselle antaa myös mahdollisuus. Saalis saattaa yllättää.

Ja onhan pilkkiminen myös hieno tapa viettää aikaa vaikka omien isovanhempiensa kanssa!

Kirjoittaja: 
Jani ja Osku
Kuuma vinkki: 
0